Yhteistyössä on voimaa

- Pidän ydinasiana hyvinvointioppimista. Termi tarkoittaa, että hyvinvointia kuten myös pahoinvointia, opitaan. Kyse on samanlaisesta oppimisesta kuin kielten tai vaikkapa matematiikan oppiminen ovat, tutkimusprofessori Matti Rimpelä kiteyttää.
Tärkeimmät ikävuodet hyvinvointioppimisen kannalta ovat varhaislapsuudessa, merkittävässä roolissa ovat kaikki lasta lähellä olevat aikuiset. Lasten hyvinvoinnin varmistaminen on yhteisvastuuta mitä suurimmassa määrin, se on todellista kasvatuskumppanuutta.
- Missään yhteiskunnassa eivät vanhemmat ole yksin kasvattaneet lapsiaan. Pientä lasta ympäröivät eri kehitysympäristöt kuten oma perhe, läheiset ystävät ja sukulaiset sekä päiväkoti ovat kaikki tärkeitä, hän painottaa.

- Aikuisilla on avain lasten hyvinvointiin. Meidän tulee toimia, jotta tänä päivänä maailman terveimpinä syntyvistä suomalaisista lapsista kasvaa myös terveitä nuoria ja aikuisia.

Hyvinvointioppimisen ABC
Hyvinvointioppimiseen vaikuttavista osa-alueista Matti Rimpelä nostaa esille neljä mielestään tärkeintä sisällöllistä kivijalkaa; puhuminen ja sosiaaliset vuorovaikutustaidot, liikunta, elämän perusrytmien oppiminen sekä kehon ja mielen viestien oppiminen.

Vuorovaikutusoppiminen alkaa jo lapsen ensimmäisten elinviikkojen aikana. Noin 2-3-vuotiaana lapsi oppii toimimaan muiden ihmisten kanssa erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Tavoitteena on, että lapsi ei ainoastaan opi toimimaan, vaan oppii myös ymmärtämään muita ihmisiä ja heidän tarpeitaan.

Liikunnan oppimisen kannalta tärkein ajankohta on noin 2-4-vuotiaana, jolloin lapsen luontainen liikkuminen tulee sallia. Aikuisten tehtävänä on kannustaa lapsia liikkumaan ja opettaa heille liikunnallinen elämäntapa.

Elämän perusrytmit sisältävät muun muassa syömisen ja nukkumisen. Säännöllinen päiväjärjestys tulee opettaa lapselle mielen ja ymmärtämisen kautta, ei vain sääntöinä. Säännöllisyys luo lapselle turvallisuutta ja hyvinvointia.

Mieli ja elimistö kertovat miten ihminen voi. Pienellä lapsella viestit välittyvät vaistonvaraisesti, noin viiden kuuden vuoden iässä lapsi oppii sanoittamaan niitä. Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että lapsi oppii tunnistamaan omia tuntemuksiaan ja kertomaan niistä.

Lapsi oppii liikkuen
Liikunta on yksi keskeisimmistä Rimpelän nostamista hyvinvointioppimisen sisällöistä.
- Liikunnan anti ei ole vain fyysisen kunnon kehittämisessä ja terveyden edistämisessä, lapsille liikunta on paljon muutakin. Se on yhdessäoloa ja iloa, niin toisten lasten kuin aikuisten kanssa. Päivähoitoikäisten lasten pitää saada telmiä, pomppia ja peuhata. Tärkeintä on, että vanhemmat peuhaavat lastensa kanssa, toteaa Rimpelä.

Artikkelin lähde:
Nuori Suomi, Päivähoito liikkeellä -lehti 2008

Artikkelia voi lainata lähteen mainiten.