17.02.09

Lähes sata valmentajaa saanut jo Vuoden Juniorivalmentaja –palkinnon

 
 

Seurajohtajilla on vastuu valmentajien ja ohjaajien,kuten muunkin seuraväen kannustamisesta ja huomioimisesta. Kiitoksen vastaanottaminen lämmittää mieltä ja luo tunteen arvostamisesta.

Suomalaisessa kulttuurissa kiitoksen antaminen ei kuitenkaan ole aina luonteva osa toimintaa ja siksi siihen on hyvä kiinnittää erityisesti huomiota. Sinettiseuratoiminnassa tekijöiden kiittäminen ja kannustaminen on yksi laatukriteeri. Laadukkaassa seurassa myös kiittäminen on hoidettu hyvin.
 
Viimeisimpänä kannustamisen välineenä Sinettiseurat ovat saaneet käyttöönsä Vuoden Juniorivalmentaja –palkinnon, jonka avulla lasten ja nuorten valmennustyötä halutaan erityisesti arvostaa ja kiittää tekijöitä.
 
Palkinnon lisäksi valmentajat esitellään seuran ja Nuoren Suomen nettisivuilla. Vuoden Juniorivalmentaja –palkinto on kiertopalkinto, jonka valintakriteereinä ovat, että valmentaja on innostava, osaava ja valmentaa alle 18 -vuotiaita. Palkinnon Sinettiseuralle ovat lahjoittaneet Nuori Suomi ja Veikkaus.
 
Tässä yhden valitun valmentajan esittely. Voit lukea lisää valmentajaesittelyjä http://www.nuorisuomi.fi/vuodenjuniorivalmentaja
 
Jaana Nikulainen Jakobstads Ryttaren Vuoden Juniorivalmentaja
 
Ominaisuudet
Olen useasti saanut kuulla olevani vaativa ohjaaja. Haluan tehdä paljon töitä perusasioiden kanssa, niiden on oltava kunnossa ennen kuin voi edetä. Mutta pitää muistaa, ettei asia mene liian totiseksi, vaan omasta harrastuksesta pitäisi osata myös nauttia. Tehdään töitä hymyssä suin, eikä hampaat irvessä. Tullakseen hyväksi ratsastajaksi pitää tuntea myös hevosen elämää, ja sitä oppii vain olemalla niiden kanssa.
 
Miten sinusta tuli valmentaja / ohjaaja?
Oman harrastuksen kautta, aloin auttaa muita pyydettäessä. Halu viedä omaa osaamista eteenpäin, niin kauan kuin on annettavaa muille.
 
Ketä / minkälaista ryhmää tällä hetkellä valmennat?
Minulla on sekä poni-, juniori- sekä senioriratsastajia valmennusryhmissä.
 
Kuinka monta vuotta olet valmentanut?
Monta, ja toivottavasti monta antoisaa vuotta on myös vielä edessä.
 
Mistä asioista pidät eniten valmennushommissa?
Mukava nähdä, kun opit otetaan vastaan ja ratsukot edistyvät, se motivoi myös itseäni lisää. Huomaan ratsastajien saavan uusia ahaa-elämyksiä. Nuorten kanssa työskentely. Huomaa, että asioita mietitään ja niistä voidaan keskustella yhdessä.
 
Mitkä asiat ovat puolestaan vaikeita tai ikäviä työssäsi?
Valmennettava, jolla aina on selitys miksi jotain asiaa ei voi tehdä tai edes yrittää, tai väitetään vaan vastaan vaikka yrität auttaa. Eli ollaan vähän väärällä asenteella mukana. Hevosen huono kohtelu, purat omaa pahaa oloa hevoseen, vaikka virhe on ollut oma.
 
Mikä on mukavin valmennusmuistosi?
Ratsukoiden menestyessä kiitos myös minulle tehdystä yhteistyöstä lämmittää aina mieltä. Tyttöjen tulosraportit kisoista, jos en ole paikalla. Kun nuorimmat ponitytöt itse pyysivät perusasioiden lisäharjoittelua, se sai minut hyvälle tuulelle.
 
Onko sinulla joku henkilö tai taho, joka on auttanut sinua valmennustyössäsi ja haluat häntä kiittää siitä?
Varmasti kaikki omat valmentajani aikojen kuluessa, Magnus Lillkvist, Kimmo Sulkala, Kerstin Nyberg, Johanna Kujala muutamia mainitakseni. Valmentajan ja valmennettavan yhteistyön on sujuttava. Kaikilta valmentajilta saa aina jotain, asiat pitää vain osata seuloa ja hyödyntä omassa valmentautumisessaan.
 
Lisäksi olen käynyt SRL:n valmentajakoulutusta, olen myös koulu- ja estetuomari sekä ratamestari, näistä kaikista on etua myös valmennustyössä. Käyn myös mielelläni katsomassa muiden valmentajien tunteja ja kursseja, tietysti Kyra Kyrklund ja usea ulkomainen valmentaja joka on vieraillut Suomessa.
 
Pitää aina vain olla silmät ja korvat auki, aina voi oppia jotain uutta. Ihailen myös ihmisiä joilla luonnostaan on taito käsitellä hevosia, Magnus on yksi näistä ja paikallinen kengittäjä Peter Haga joka on varmaan saanut hevosmiestaidot verenperintönä.