Tunnetko psykomotoriikan?

Psykomotoriikassa korostetaan kehon ja mielen yhteyttä.

Monipuoliset liikunta- ja havaintokokemukset tukevat koko persoonallisuuden kehitystä. Tavoitteena on toisaalta kehittää lapsen itsetuntoa ja minäkäsitystä, sosiaalisia taitoja ja toisaalta vahvistaa motorista kyvykkyyttä.

- Psykomotoriikan lähtökohta on antaa lapselle vapaus tutkia, luoda ja rakentaa itse, painottaa lehtori Marja Kannelsuo. Keskeisintä ei ole opittava liike tai parannettava taito, vaan lapsen rohkaiseminen kokeilemiseen ja luovuuteen liikunnan keinoin. Leikillisyys, oma-aloitteisuus ja yhteistoiminta ovat siinä tärkeitä elementtejä.

Leikillisyys luo turvallisen ilmapiirin yrittämiselle
Kannelsuo viittaa inkluusioon todetessaan, että psykomotoriikka mahdollistaa juuri erilaisuuden huomioimisen.

- Kaikkien lasten tulee saada mahdollisuus kokeilla erilaisia aistimuksia. Kun lapsi esimerkiksi itse osallistuu liikuntaradan rakentamiseen, hän haluaa, että siinä on jotain jännää, jotain uutta jne. Hän rakentaa radan melkoisen onnistuneesti omien taitojensa rajoille ja elleivät lopputulos ja taidot aivan kohtaa, hän "parantelee" sitä.

Psykomotoriikassa kaikki leikit pyritään muuntamaan lasten erilaiset kehitysvaiheet ja taidot huomioiviksi, kilpailua ei korosteta mutta ei kielletäkään.
- Kenenkään ei tarvitse liikkua taitotasoaan alempana, mutta kukaan ei ole aina kaikessa kömpelökään, toteaa Kannelsuo ja varoittaa huonommuuden tunteen olevan vaikeasti muutettavissa.

Oppia vuorovaikutustaitoihin
Kannelsuo kantaa huolta erityisesti lasten sosiaalisista taidoista.
- Niihin tulisi nykyään paneutua paremmin. Ne ovat opittavia taitoja, joiden oppimiseen tulee järjestää riittävästi tilanteita. On lähdettävä liikkeelle riittävän yksinkertaisista taidoista ja muistettava, että esimerkiksi pallopeleissä ryhmätyötaitojen vaatimukset ovat jo selkeästi korkeampia.

Pitkän uran psykomotoriikan parissa tehnyt Kannelsuo kertoo psykomotoriikan jalkautuneen koulutusten välityksellä kasvatus- ja opetusalojen ammattilaisten työhön erityisesti Etelä-Suomessa. Vielä on kuitenkin paljon tehtävää tämän uuden ajattelutavan juurruttamiseksi liikuntakasvatuksen käytänteihin.

- Koulutuksissa teoria ja käytännön harjoitteet kulkevat aina limittäin. Oman kokemuksen kautta ymmärrämme paremmin kehon ja mielen yhteyttä. Kapuloilla voidaan harjoitella sosiaalisia taitoja ja napeilla näköaistia.
Kokeillaanpa näitä harjoitteita:

Ilmapallon kuljetus; käsi-/silmäkoordinaatioharjoite
Tavoite: katseen pysyminen pallossa ja mailan hallinta
Lapsi seisoo ja pitää puhallettua ilmapalloa suoralla kämmenellä, ei kiinni pitäen. Hän yrittää kulkea sovitun matkan pudottamatta ilmapalloa. Harjoitusta voi muuttaa kehottamalla pompottamaan palloa ensin kevyemmin ja sitten kovemmin sekä juoksemaan samanaikaisesti.
Vielä hauskempi versio: Tee edellinen kärpäslätkää mailana käyttäen.

Ilmapallot ilmassa; ryhmätyö- ja käsi-/silmäkoordinaatioharjoite
Tavoite: luovuus-, ongelmanratkaisu- ja yhteistyötaitoharjoite
Ryhmässä esimerkiksi 5 osallistujaa, joilla jokaisella on puhallettu ilmapallo. Pallot heitetään ilmaan ja yritetään ryhmänä pitää ne ylhäällä. Harjoitusta voi vaikeuttaa palloja lisäämällä tai varioida lätkimällä palloja kärpäslätkillä.

Lisätietoa: Suomen Psykomotoriikkayhdistys ry

Teksti: Paula Salmela
Kuva: Suomen Psykomotoriikkayhdistys

Artikkelia voi lainata lähteen mainiten.