9.12.08

09.12.08

Nollasummapeliä?


Vuosia on jo tiedetty, että suomalaiset lapset ja nuoret liikkuvat liian vähän. Lihavuus on nousussa ja kuntotulokset laskussa.

Onneksi nykyään moni lapsi ja nuori (42%) on mukana urheiluseurojentoiminnassa. Yleinen mielikuva on, että urheiluseuroissa liikkuvillalapsilla ja nuorilla liikuntamäärä on ainakin riittävä ja kunto kova.Vaan eipä ole! Tuoreen selvityksen mukaan urheilevista lapsista ja nuorista yksi kolmesta ei liiku edes terveytensä kannalta riittävästi ja huippu-urheilun tarpeisiin riittävän liikunta- ja harjoittelumäärään (18h/vko) pääsee vain 15 %. Ohjattuja harjoituksia on tullut viime vuosina jopa hieman lisää, mutta se mistä laiva vuotaa on omaehtoinen harjoittelu ja peruselämän fyysinen aktiivisuus. Etenkin 12–18 -vuotiailla urheilijoilla peruselämän fyysinen aktiivisuus romahtaa minimiin ja ohjelmoitu harjoittelu ei riitä paikkaamaan syntynyttä vajetta. Urheilevat lapset ja nuoret liikkuvat keskimäärin 13 tuntia 25 minuuttia. Joulupukin toivomuslistalla olisi viisi tuntia lisää.
 
Seuroissa ja valmennusryhmissä on syytä pohtia myös seuraharrastuksen ajankäytön fyysistä vastetta. Joskus on hyvä laskea harrastukseen käytetty kokonaisaika kotiovelta kotiovelle. Ja kuinka paljon tästä kokonaisajasta on fyysistä toimintaa. Muutamassa lajissa on tutkittu myös ohjattujen harjoitusten liikkumisen määrää.
 
Joskus yksittäisen harjoitustunnin aikana lapsi liikkuu vain 15 minuuttia. Yhtälö voi siis olla 2,5 tuntia aikaa kotiovelta kotiovelle isältä ja pojalta - ja 15 minuuttia liikuntaa pojalle. Ei kovin hyvä hyötysuhde. Autossa istuminen kilpailuihin ja leireille ei fyysistä kuntoa myöskään nosta. Ei pukuhuoneissa istuminen ja taktiikkapalaverit. Ei juhlat ja piparkakkujen myynti.
 
Onko lasten ja nuorten urheilun kehitys ollut nollasummapeliä? Lisää ohjattuja harjoituksia, mutta toisesta päästä vähennetään vastaava määrä muuta liikkumista. Muuta liikkumista ja omatoimista harjoittelua tarvitaan ehdottomasti tukemaan ohjattuja harjoituksia. Omatoimisen liikunnan ja harjoittelun vahvuutena on ajankäytön hyvä hyötysuhde ja joustavuus perheen kalenterissa.
 
Jotain pitäisi varmaan tehdä. Yleisen arkiliikkumisen ja omaehtoisen harjoittelun lisäyksen vastuu ei ole kenellekään yksin. Vastuu on urheilijalla itselle, hänen perheellään ja valmentajalla. Vastuu asioiden kehittämisestä on myös seuralla, lajiliitoilla ja muilla palveluita tuottavilla tahoilla. Otetaan kaikki yhdessä ja jokainen erikseen härkää sarvista. Monta pientä liikkeen lisäystä voi johtaa isoon tulokseen.
 
Pasi Mäenpää
kehitysjohtaja
Nuori Suomi ry

 
Etusivun valokuva: Paula Noronen
 
Selvityksestä on laajempi juttu tässä lehdessä.
Selvitysraportin pdf-version löydät tästä >>
 
Painotuotteena raporttia voi tilata: SLU-myyntipalvelusta 10 euroa/kpl (yli 20 kpl 8 euroa/kpl)

Hyvä harjoittelu -seminaarit keväällä 2009 (klo 18–20):
ti 3.3. Lahti, to 5.3. Jyväskylä, ti 10.3. Tampere, to 12.3. Turku,
ti 17.3. Kuopio, ti 24.3. Oulu, ti 14.4. Helsinki